Itseasiassa molemmat pelikoneet löytyy vieläkin täysin toimintakuntoisina anoppilan yläkerrasta.
Amigan jotkut levykkeet tosin eivät toimi, muutamia pelailin lasteni kanssa tuossa pari vuotta sitten viimeksi. Aika kömpelöähän se on näihin nykypäivän peleihin verrattuna.
Tiedä sitten mihin sen veisi, eroon taidan siitä kuitenkin haluta. Luultavammin siitä jotakin hintaakin saisi kun kerran vielä toimiva retrokapistus on.
Nintendoa hakattiin myös samoihin aikoihin viimeksi.
Super mariota ja tetristä. Niin ja ammuttiin sillä pyssyllä niitä ankkoja.
Tässä joitakin lapsena pelaamiani pelejä joista pidin:
The great Giana sisters: Tämä oli mahtava. Lunttasin ja tämä on siis julkaistu 1987. Muistan että aikalailla samoilla linjoilla Super marion kanssa. Musiikista tykkäsin, ainakin siinä alussa.
Oli upeaa kun veljeni kanssa sitten lopultakin pääsimme pelin läpi!
Rainbow islands: Tästäkin tykkäsin hirveästi, mutta usein paloi hermot, sillä koskaan en päässyt toisen tason helikopteri(?) päävastustajasta voitolle. Mutta noita ruokia ja timantteja oli kiva keräillä! Tämäkin peli on näköjään julkaistu 1987.
Niin ja tämä on meillä vieläkin tallessa ja siis toimii.
The secret of Monkey Island: Tästä pelistähän muodostui oikea klassikko ja eikös tämä ole julkaistu uudelleenkin nyttemmin?
Ekan kerran tämä taisi julki tulla 1990.
Empä minä pelin ideaa lapsena niin tajunnut mutta oli kiva liikutella tuota Guybrush Threepwoodia pitkin kylää ja keräillä tavaroita mukaan!
Aikuisiällä olen pelin sitten pelannut läpi ja kyllä pidin vieläkin, tosin nyt tajusin jopa mitä siinä pitää tehdä!
Magic pockets: Lempparini! Meillä oli tämä peli vain lainassa joten jäi vietävästi harmittamaan kun se sitten palautettiin oikealle omistajalleen. Muistan vain että tuo poika heitteli taskustansa isoja ja pieniä pyörremyrskyjä jotka imasivat sitten viholliset sisäänsä.
Tätä haluaisin oikeasti vielä joskus päästä pelaamaan, taitaa olla mahdoton toive!
P.P Hammer: Tästäkään ei kauaa ole kun retroilin ja pelailin tätä peliä amigallamme. Hermothan siinä isollakin ihmisellä meni kun ei vieläkään pääse sellaisesta vaikeasta kohdasta yli mikä jo lapsena teki tiukkaa. Mutta siihen asti peli oli mukava.
Super Mario bros.: Klassikkopeli jota varmaan useimmat on pelanneet ainakin kerran elämässään. Pidin kyllä tästä kun ekaa kertaa pelailin, mutta paras oli kyllä se mario jossa sai valita pelasiko prinsessalla, tatilla, luigilla vai mariolla. Otin aina sen prinsessan, tietty. Mikähän numero se peli mahtoi olla. Vielä siis meiltä löytyy nintendo kapuloineen varastosta sekä pari erilaista super mario peliä.
Sim city: Kiva kaupungin rakennus peli. Strategiaa sen paremmin tietämättä pystyttelin vain taloja ja odottelin jännittyneenä koska tornado tai dinosaurus pomppaa ruutuun hajottaan kaupunkiani!
Peli on vuodelta 1985.
James Pond 2- Codename Robocod: Paras peli!
Oli 90-luvun alkua kun tätä ensimmäisen kerran kaverini kanssa tietokoneella pelasin. Muutama vuosi sitten löysin kyseisen pelin täältä netistä ja pelasin nostalgia mielessä taas läpi. Sulonen venyvä pingviini.
Dizzy 2: Treasure Island: Tässä pelissä oli ihana grafiikka. Ja tuo kananmuna oli ihana kun se vieri ja pyöri pitkin poikin keräten tavaroita ja kolikoita. Tässäkin pelissä oli se yksi kohta josta en koskaan päässyt yli, taisi liittyä jotenkin veteen.. kun kananmuna ei saanut kastua ja piti päästä järven yli. 1987 vuonna tämä taidettiin julkaista ensimmäistä kertaa.
Kommentit